Tiutinen

Tiutisen saari Kotkassa tarjoaa kulkijalle merellisiä maisemia, puutaloja ja hiekkateitä. Saareen pääsee 1970-luvulla rakennettua tietä pitkin ohi Alvar Aallon suunnitteleman Sunilan ja Hallan teollisuusalueen. Saari on kuin oma maailmansa, vapaasti tarinakahvilan aineistoa siteeraten “meren rajaama kaikkien aistien saari, jossa tieitää mistä Tiutinen alkaa ja mihin se päättyy”. 

Saariyhteisö muodostui 1900-luvun alussa Hallan sahan ja Tiutisen laatikkotehtaan työntekijöiden, kalastajien ja merimiesten asuinalueeksi. Tiutinen syntyi työväestön omatoimisen suunnittelun ja rakentamisen tuloksena. Alueen rakennuskanta on hyvin säilynyt. (Museovirasto 2009.) Tiutinen on osa työväen ja metsäteollisuuden historiaa. Laatikkotehtaalla tehtiin muun muassa margariinirasioita ja ammuslaatikoita. Tuotteita vietiin esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja Englantiin. Laatikkotehdas on sittemmin tuhoutunut. 

Kerrotaan, että Tiutinen oli aikoinaan Euroopan tiheimmin asuttu saari. Saarella on ollut joskus jopa 3000 asukasta ja 9 kauppaa, lastentarha ja terveydenhoitajan palvelut. Kouluakin käytiin vuoroissa, ennen kuin lisärakennus valmistui. Koulurakenukset ovat vuosilta 1913 ja 1927 (Museovirasto 2009). Työväentalo on vuodelta 1907, kylätoimikunta perustettiin 1900-luvun alussa. Tiutisessa on ollut aina aktiivista väkeä. Myös urheiluseuratoiminta on ollut vilkasta. Tiutisen pyrintö saavutti aikoinaan menestystä ainakin painissa ja koripallossa. 

Saari on myös osa sotahistoriaa. Ruotsinsalmen meritaistelut 1789 ja 1790 osana Kustaa III: sotaa Venäjää vastaan käytiin Kotkan vesialueilla. Toinen meritaisteluista heinäkuussa 1790 on Itämeren merkittävin ja Pohjoismaiden historian suurin meritaistelu. (Kulttuuriympäristön palveluikkuna 2021.) Tiutisessa on Ruotsisalmen merilinnoitukseen kuuluneet redutit. Tiutisen toinen redutti on saaren kaakkoisosassa vartioimassa Tiutisen ja Majasaaren välistä salmea. Vain keskiosat ja osia vallihaudasta on säilynyt, ulkovarustukset maankäytön takia melkein kadonneet. (Kulttuuriympäristön palveluikkuna 2017.) Pitkäsalmen redutti sijaitsee Tiutisen pohjoisosassa, alunperin vastapäätä Hallan ja Tiutisen välissä olevaa pientä saarta. Myöhemmin Halla ja Tiutinen yhdistettiin, osa täytemaasta otettiin redutin sisäosista ja päävalliin puhkaistiin kuusi metriä leveä ajoaukko. (Kulttuuriympäristön palveluikkuna 2017b.)

Tuhoisa tulipalo riehui Tiutuisissa jatkosodan aikana elokuussa 1943. Se sai alkunsa Kotkaan tarkoitetusta harhapommituksesta. Asukkaat pakenivat veneillä tulipaloa, joka pyyhkäisi yli saaren keskiosien tuhoten paljon rakennuskantaa. työväen talo ja koulut olivat säästyneiden joukossa. Talot rakennettiin uudelleen talkoovoimin. Tiutislaiset vetosivat jopa eduskuntaan estääksen Tiutiseen kaavaillun sataman rakentamisen. Saari säästyi asumiseen. 

Saarelaisuus, veneenveistoperinne ja veneily ovat kiinteä osa Tiutista. Viinan salakuljetuksestakin liikkuu tarinoita! 

Tiutisen vahvuudet ja kehityskohteet 

”Hallan sillan ylitettyään verenpaine laskee” 

Tiutisen vahvuuksiksi tunnistettiin meri, upeat maisemat, monipuolinen historia ja yhteisöllisyys. Myös vanha rakennuskanta ja ystävällinen ilmapiiri tekee Tiutisesta Tiutisen.  Tiutinen on rauhaisa oma maailmansa, mutta lähellä kaikkea. ”Googlen iltavalot” osuvat erään tarinakahvilaan osallistuneen iltalenkille. Ne kytkevät saaren osaksi modernia maisemaa. 

Kyläläiset puhaltavat yhteen hiileen ja ovat toimeliaita esimerkiksi kylätoimikunnan ja työväenyhdistyksen kautta. Tiutisissa järjestetään tapahtumia ja pidetään yllä uimarantaa talkoovoimin. Myös VPK on aktiivinen, mikä onkin tärkeää puutalovaltaisella saarella.  

Kaikille avoin työväentalo on tärkeä toiminnan keskus ja tapahtumapaikka. Talolla pidetään kioskia ja kuntosalia, järjestetään myyjäisiä ja liikuntatunteja. Urheiluperinne jatkuu mm. kesäisissä mölkkykisoissa ja saaren ympärijuoksussa.  

Myös Tiutisen redutti nostettiin paremmin esille talkoovoimin muutama vuosi sitten ympäristö raivaamalla ja siistimällä. Paljon alkuperäistä on tuhoutunut maankäytön ja luonnollisten muutosten takia. (Kirjoituksia kellarista 2017.) 

Tiutinen tarjoaa monia mahdollisuuksia matkailun ja palveluiden kehittämiseen. Saari on muuttolintujen reitillä, mikä houkuttaa lintubongareita. Edustalla on myös sukelluskohteita, toki muinaismuistolakia tulee kunnioittaa. Meri ja laiturit tarjoavat mahdollisuuksia uusiin kulkureitteihin ja veneilytapahtumiin. 

Selväksi kehityskohteeksi nousi uuden käytön löytäminen Tiutisen koululle. Kouluun kuuluvat kaksi suurta puurakennusta ovat olleet tyhjillään koulun lakkautuksesta syksyllä 2016 lähtien. Tulevaisuustalkoissa nousi esiin erilaisia ideoita uusiksi sisällöiksi, esimerkiksi harrastetoimintaa, leiritoimintaa, liikuntaa, taidetta, ikäihmisten tai lasten harrastuksia. Tiloja voisi vuokrata työpajoihin, käsityöläisille, yrittäjille ja yhdistyksille. Siellä voisi toimia esim. myymälöitä tai hyvinvointiyrityksiä. Rakennukset tarjoavat majoitusmahdollisuuksia, sillä yhteensä viisi asuntoa voisi kunnostaa vuokrattaviksi matkailijoille tai lyhytaikaiseen majoitukseen. Rakennuksissa voisi järjestää tapahtumia, pop-up toimintaa, kesäfestivaaleja tai taidenäyttelyitä. Olemassa olevat keittiötilat tarjoavat mahdollisuuksia kahvila- ja ravintolatoimintaan. Ehkä niissä myytäisiin lähiruokaa ja Tiutinen-tuotteita? 

Tulevaisuustalkoissa syntynyt materiaali koostettiin tausta-aineistoksi kiinteistön myynnin tueksi Kotkan kaupungille. Älykkäät kulttuurikylät haluaa edistää käyttötarkoitusta, joka huomioi ja tukee rakennusten kulttuuriperintöarvoja, historiaa ja paikallisyhteisön elinvoimaa!

Saaren asukkaat olivat aktiivisia ja sitoutuneita tiutisen koulun uuskäytön etsintään. Aktiiviset asukkaat ovat avaintekijä kaikessa kehittämisessä – ilman innostuneita ihmisiä, verkostoja ja sitoutuneita sidosryhmiä ei synny osallisia hyödyttäviä ratkaisuja. Tiutisen koulun uuskäyttö tukee myös esiinnousseita toiveita houkutella lisää asukkaita ja nostaa saaren historiaa paremmin esille. 

Maisemat, rauhallisuus ja luottamuksesta kumpuava turvallisuudentunne ovat moniin vetoavia arvoja asuinpaikan valinnassa, joten Tiutinen saattaa lähitulevaisuudessa olla kasvava trendikylä – kuten Sippolakin! 

Laura Lehtinen
Kulttuuriperintöasiantuntija

Lähteet

Kirjoituksia kellarista 2017. Tiutisen redutit. Blogi, nimimerkki TP. WWW-dokumentti. Julkaistu 15.4.2017. Saatavissa: https://tpertt.blogspot.com/2017/04/tiutisen-redutit.html [viitattu 5.4.2023].

Kulttuuriympäristön palveluikkuna 2017a. Redutti Tiutinen. Museovirasto. WWW-dokumentti. Julkaistu 9.3.2004, päivitetty. 24.4.2017 Saatavissa: https://www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002074 [viitattu 5.4.2023].

Kulttuuriympäristön palveluikkuna 2017b. Redutti Pitkäsalmi. Museovirasto. WWW-dokumentti. Julkaistu 9.3.2004, päivitetty 8.6.2017. Saatavissa: https://www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000002078 [viitattu 5.4.2023].

Kulttuuriympäristön palveluikkuna 2021. Ruotsinsalmen meritaistelualue. Museovirasto. WWW-dokumentti. Julkaistu 17.3.2011, päivitetty 25.5.2021. Saatavissa: https://www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000018473 [viitattu 5.4.2023].

Museovirasto 2009c. Tiutisen asuinalue. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4461 [viitattu 3.5.2023].