Sippolan kylä Kouvolassa sijaitsee keskellä viehättävää ja rauhallista maaseutua. Sippola on pieneksi kyläksi monipuolinen: kylän keskustassa on näyttävä Sippolan hovi eli Sippolan kartano, joka on toiminut koulukotina vuodesta 1909, uusgotiikkaa edustava punatiilinen kirkko (1874), hyvin hoidettu hautausmaa, Taidekeskus Antares ja ympäristötaidemetsä sekä Alvar Aallon toimiston suunnittelma kunnanlääkärin talo.
Sippolan kirkonkylä on Museoviraston määrittelemä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Merkittävää on hyvin säilynyt maantiehen tukeutuva kylärakenne, kirkollisesta ja historiallista maanomistukseksesta ja vallasta kertovat kirkko- ja kartanoympäristöt. (Museovirasto 2009.) Sippolan- ja Summanjokilaaksojen kulttuurimaisema on määritelty myös valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Kouvolan ja Haminan alueille ulottuvaa kulttuurimaisemaa luonnehtii jokilaaksojen avarat ja osin lähes lakeusmaiset peltoalat, joita elävöittää kulttuurihistoria ja perinteiseen maisemaan sopiva rakennuskanta. Alueella on useita muinaisjäännöksiä kivikaudelta lähtien. (Ympäristöministeriö 2021, 36–37.)
Sippolan kartanon perusti maaherra Lorentz Creutz jo vuonna 1649. Eri omistajien jälkeen kartano päätyi von Daehn –suvulle. Nykyinen päärakennus valmistui 1836, suunnittelijana Alexander Gustav von Daehn. Se on Suomen suurin puurakenteinen kartano. Alexander Gustavin poika Alexander Leonard von Daehn kehitteli uusia maanviljelyn menetelmiä ja avasi kartanoon vuonna 1856 Suomen ensimmäisen emmentaljuustoja valmistavan meijerin. (Hyvärinen, P. s.a.) Kerrotaan, että Sveitsin matkallaan emmentaliin ihastunut von Daehn kutsui Sippolaan juustomestari Rudolf Klossnerin, joka keitti kartanomeijerissä Suomen ensimmäisen emmentaljuuston vuonna 1856 (VisitKouvola 2021). Von Daehnien aikana 1800-luvulla kartano oli Suomen merkittävämpiä tiloja (Museovirasto 2009). Kartanolla oli myös oma tiilitehdas, jonka tuotteista on rakennettu myös Sippolan kirkko. (Yle https://yle.fi/a/3-11692055.)
Kartanon myöhemmät omistajat Lennart ja Alma Forstén asettuivat Sippolaan vuonna 1881. He olivat aktiivisesti mukana kylän kehittämisessä. Lennart johti meijeri- ja karjatalouskoulua, Alma talous- ja puutarhakoulua. Lisäksi Alma oli perustamassa Sippolan marttayhdistystä vuonna 1899 ja julkaisi 1900-luvun alussa suosioon nousseen Kansan emännän keittokirjan. Hän ehdotti myös Läntisen Viipurin läänin Marttaliiton (myöh. Kymenlaakson Martat ry) perustamista ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana 1921–1931. Sippolaan rakennettu Marttala antoi uutta nousua yhdistyksen toimintaan. Forsténien lahjoittamalle raittiusseuran talon tontille rakennettiin vuonna 1928 Marttala, joka oli Suomen ensimmäinen marttatoimintaan rakennettu talo. Valitettavasti huonoon kuntoon päässyt Marttala purettiin kevyen liikenteen väylän tieltä vuonna 2005. (Martat s.a.)
Monipuolisen historian vaiheet näkyvät vieläkin Sippolan kylän elämässä. Vonteenin valssi on ollut merkittävä kesätapahtuma, metsäkoulun perinnöstä kertoo UPM-Kymmenen nykyisin omistama Hevoshaan Arboretum, ensimmäisestä emmentalista puolestaan muistuttaa juustopata entisen kartanon, nykyisen koulukodin mailla ja Alma Forsténin perintö jatkuu nykyisenä marttatoimintana.
Sippolan vahvuudet ja kehityskohteet
”Asuinympäristö tekee täällä elämisestä elämyksen”
Kyläläisten mielestä Sippolan vahvuuksia ovat etenkin kulttuuriperintö ja historia, luonto ja ympäristö, ihmiset ja yhteisöllisyys, kulttuuri ja taidetoiminta, kylän palvelut ja erilaiset tapahtumat pitkin vuotta.
Rakennetun ympäristön helmiä ovat kaunis kirkko ja upea Sippolan hovi, joka nyt koulukotina myös työllistää monia. Kulttuurin kohokohtia ovat Taidekeskus Antares, tärkeä kulttuurin keskittymä ja elävöittäjä, sekä Meijerin metsän ympäristötaideteokset ja yhteisöllinen puutarha taidekeskuksen pihapiirissä. Sippolassa luonto on lähellä: on luontopolkuja, arboretum, Orijärven uimaranta ja hyvät kalavedet. Monipuolinen ympäristö tekee Sippolassa asumisesta elämyksen. On palveluita kuten ruokakauppa, alakoulu ja päiväkoti sekä apteekki.
Paikalliset ovat aktiivisia ja positiivisia, yhdistystoiminta vilkasta ja talkoohenkeä löytyy. Sippolassa järjestetään esimerkiksi säännölliset kesätorit, joulunavaus, VappuMiitinki. Vuoden 2022 Jättömaa-festivaali järjestettiin Sippolassa Taidekeskus Antareksessa.
Sippolan kehityskohteissa ja paikallisten toiveissa nousivat esiin etenkin erilaiset harrastus- ja ulkoilumahdollisuudet, kokoontumistilat sekä lasten ja nuorten toiminta. Esimerkiksi seurakuntataloa kokoontumispaikkana ei enää ole, joten tarvetta olisi yhdistysten kokoontumistiloille, paikalle isompien tilaisuuksien ja juhlien järjestämiseen. Myös yrittäjien yhteiset työtilat mainittiin. Toive paremmista liikenneyhteyksistä ja teistä esitettiin.
Historia tarjoaa hyviä aineksia elävöittämiseen ja historiakierroksiin, kuten opastetut kierrokset hautausmaalla. Kohteita ja reittejä voisi viedä digitaalisiin sovelluksiin kuten Citynomadi, tai infotauluihin paikan päällä. UPM omistamaan arboretumiin toivottiin kunnon karttoja ja opasteita, lisää parkkitilaa sekä laavua ja nuotiopaikkaa.
Työmahdollisuudet omalla kylällä nähtiin erittäin tärkeänä. Kylälle kaivattaisiin uusia yrittäjiä. Myös tuulivoimapuistoa ja aurinkovoimayritystä ehdotettiin – navettojen katoille olisi saatava aurinkopaneeleja!
Olemassa olevia palveluita voisi kehittää ja laajentaa. Ehdotettiin kotitoimituksia paikalliselle tai kylän itse tuottamien palveluiden kehittämistä paikallisille, mikä myös lisäisi työmahdollisuuksia. Lisäksi paikallisille tuotteille ja palveluille olisi varmasti enemmänkin kysyntää. Myös huoltoasemaa tai tankkauspistettä kaupalle toivottiin. Mainintoja saivat myös pankki, matonpesupaikka ja muovinkeräyskontti.
Myös erilaisia tapahtumia kaivattiin lisää, eniten kulttuuritapahtumia, sitten urheilu- ja muita tapahtumia. Mainittiin esimerkiksi e-urheiluturnaus, monikulttuuriset tanssit, kansainväliset teatteriryhmät.
Kulttuuriperinnönkin vaaliminen nähtiin tärkeänä tulevaisuuden kehityskohteissa, sillä rakennuksista halutaan pitää huolta ja nähdä ne käytössä. Esimerkiksi aiemmin palvelutalona toiminut ollut Sippolakoti nähtiin hyvänä resurssina. Hankkeen aikana tyhjillään olleeseen rakennukseen haaveiltiin leirikeskusta, kokoontumistiloja, toimintaa ikäihmisille, urheilutapahtumien huolto- ja majoituspistettä ja tiloja seurakunnalle. Keväällä 2022 kuitenkin uutisoitiin, että Kouvolan kaupunki myi kiinteistön ukrainalaisille, ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta koulutus- ja virkistyskäyttöön kaavailtiin (Latvanen & Kokkonen 2022). Hienoa, jos rakennus saa nyt uuden elämän!
Keskusteluissa nousi esiin muidenkin kylien jakama huoli yhdistystoiminnan jatkumisesta, uusien kyläaktiivien houkuttelusta ja korkeasta toimintaan osallistumisen kynnyksestä. Tapahtumien järjestäminen on usein pienen joukon vastuulla. Moni ei halua sitoutua yhdistystoimintaan vastuiden pelossa. Osallistumista olisi helpotettava esimerkiksi kannustamalla rivijäseniä tapahtuman järjestämiseen kertaluonteisesti ja omien resurssien mukaan.
Myös kylien näkyvyys, uusien asukkaiden houkuttelu sekä paikkakunnan kohteiden ja tarinoiden löytäminen herätti keskustelua hankkeen aikana. Sippolan kokeiluna järjestettiin paikallisille työpaja Know Your Hoods -palvelun hyödyntämiseksi ja avattiin Sippola palveluun. Hoods-palvelu tarjoaa digitaalisen avoimeen dataan perustuvan karttapohjan, joka hyödyntää muun muassa Tilastokeskuksen Paavo-aineistoa (Know Your Hoods s.a.a). Paikalliset toimijat voivat itse lisätä tärkeitä kohteita ja lisätietoa kartalle. Käyttäjille maksuton verkkosivusto on suunnattu helposti lähestyttäväksi tietopankiksi muuttoa harkitseville sekä paikallisille, jotka haluavat tutustua asuinalueeseensa paremmin (Know Your Hoods, s.a.b).
Sippola näyttäytyy yhteen hiileen puhaltavana, tulevaisuuteen katsovana ja innovaatiohalukkaana, kehitysmyönteisenä ja toimeen tarttuvien ihmisten kylänä. Ei ihme, että Sippola valittiin vuoden Kymenlaakson kyläksi vuonna 2022!
Laura Lehtinen
Kulttuuriperintöasiantuntija
Lähteet
Hyvärinen, P. s.a. Kartanoiden Kouvola -näyttely Kaupunginmuseo Poikilossa tarjoaa paljon tietoa paikallishistoriasta. Näyttelyssä tuntuu melkein kuin olisi oikeasti kartanovierailulla eikä Kouvolatalossa. Länsi-Kymen Kulttuuritieyhdistys ry. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.kulttuuritielle.fi/ajankohtaista/kartanoiden-kouvola/ [viitattu 21.3.2023].
Know Your Hoods s.a.a. Tietolähteet ja lisenssit. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://hoods.fi/fi/info/licenses [viitattu 1.9.2023].
Know Your Hoods s.a.b. Käyttäjille. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://hoods.fi/fi/info [viitattu 1.9.2023].
Latvanen, M. & Kokkonen, S. 2022. Sippolakodin ukrainalaiset ostajat muuttamassa käyttötarkoituksen koulutus- ja virkistyskäyttöön – Kouvolan kaupunki myy Sippolakodin 96000 eurolla. Keskilaakso 23.3.2022. Verkkolehti. Saatavissa: https://www.keskilaakso.fi/paikalliset/4524279 [viitattu 17.4.2023].
Martat s.a. Alma Forstén. Marttaliitto ry. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://www.martat.fi/marttajarjesto/organisaatio/historia/henkilot/alma-forsten/ [viitattu 3.10.2023].
Sippolan kirkonkylä. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4419 [viitattu 3.5.2023].
Tillaeus, J. 2020. Yli 180-vuotias Suomen suurin puukartano kunnostetaan lattiasta kattoon – remontin jälkeen nykyisessä koulukodissa työskentelee yli 100 ihmistä. Yle Uutiset. WWW-dokumentti. Päivitetty 13.12.2020. Saatavissa: https://yle.fi/a/3-11692055 [viitattu 21.3.2023].
VisitKouvola 2021. Kulttuurin ja historian Sippola. WWW-dokumentti. Päivitetty 16.3.2021. Saatavissa: https://visitkouvola.fi/fi/a/45/sippola-kirkonkyla-kouvola [viitattu 21.3.2023].
Ympäristöministeriö 2021. Kymenlaakso. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. VAMA 2021. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/VAMA%202021_7%20Kymenlaakso.pdf [viitattu 17.4.2023].