Ankkapurha on vuolas koski Kymijoessa Anjalan ja Inkeroisten välissä. Se tarjosi perustan elinkeinoille pienestä sahasta teollisiin pahvi- ja paperitehtaisiin. Kosken nimi on laajentunut kattamaan koko alueen Anjalan kartanosta Aallon Tehtaanmäelle. Alueesta käytetään myös nimitystä Ankkapurhan kulttuuripuisto. Ankkapurhan alue on rikas kulttuuriympäristö, joka edustaa historian vaihteita ja yhteiskunnallista muutosta kartanokulttuurista ja maatalouselinkeinoista teolliseen puunjalostukseen, puurakentamisesta moderniin arkkitehtuuriin.
Anjalan kartanon historia juontaa 1600-luvun alkuun ja Kirkholman taisteluun 1605 jossa Henrik Wrede pelasti Ruotsin kuningas Kaarle IX hengen luovuttamalla tälle oman hevosensa. Kuningas antoi kiitollisuuden osoituksena taistelussa kuolleen Henrikin leskelle Gertug von Ungernille Suomesta ison läänityksen, johon Anjalan tila kuului. Leski rakennutti Anjalaan kartanon, joka tuhoutui Kustaan sodassa. Nykyinen Anjalan kartano on 1700-1800 –lukujen taitteesta. Kartanolla oli useita eri omistajia ja se oli pitkään museona. Kouvolan alueella on useita Wrede-suvun rakennuttamia kartanoita.
Anjalan ja Inkeroisten historiaa leimaa Kymijoessa 1743-1809 kulkenut Ruotsin ja Venäjän valtakuntien raja. Lähistöllä on niin ruotsalaisten kuin venäläisten rakentamia linnoitteita ja varustuksia (Museovirasto 2009a). Ruotsin kuningas Kustaa III johti sotaansa 1788-1790 myös paikan päällä Anjalassa ja kertoman mukaan vieraili kartanossakin.
Kymenlaaksosta lähetettiin Liikkalan nootti venäjän keisarinnalle ja Anjalan kartanon ensimmäisessä päärakennuksesa, joka tuhoutui kustaan sodan pommituksissa, kirjoitetiin Anjalan liittokirja. Anjalan liitolla tarkoitetaan ruotsalaisten upseerien kapinaliikettä kuninkaan laittomasti aloittamaa sotaa ilman säätyjen suostumusta vastaan. Liittolaiset lähettivät Venäjän keisarinnalle Katariina II:lle nootin, jossa he toivoivat rauhaa. Anjalan kartanossa 113 upseeria allekirjoitti Anjalan liittokirjan, jossa pyydettiin kuninkaalta sodan lopettamista ja säätyjen koolle kutsumista. Suomalaissyntyisten upseereiden joukossa esiintyi myös kannatusta Suomen itsehallinnolle tai jopa Suomen itsenäisyydelle. (Tieteen termipankki 2021.)
Nykyään keskeinen toimija Anjalassa on Nuorisokeskus Anjala, ammattimainen palveluntarjoaja, joka järjestää leirejä sadoille nuorille vuosittain. Opetus- ja kulttuuriministeriön tukeman Nuorisokeskuksen taustalla on yhteiskunnallinen yritys Ankkapurhan kulttuurisäätiö, joka tukee ja kehittää nuorisotyötä ja vaalii alueen kulttuuriperintöä (Nuorisokeskus Anjala s.a.). Nuorisokeskuksen tarjontaan kuuluvat erilaiset luonto- ja liikunta-aktiviteetit, ruokailu- ja majoituspalvelut sekä esimerkiksi eri ryhmien virkistyspäivät ja kokouspalvelut. Entinen navetta on remontoitu kauttaaltaan toimitiloiksi sisältäen toimiston, kokoushuoneita, liikuntasalin sekä ruokalan. Ravintola Ankkapurhan Helmi muonittaa tilauksesta suuretkin ryhmät vaivatta, ja sen arkipäivän lounas on avoin kaikille. Viehättävä Makasiinikahvila, tai “kivikuppila” kuten se joidenkin paikallisten keskuudessa tunnetaan, entisessä viljamakasiinissa on auki kesäkaudella.
Nuorisokeskus ja Ankkapurhan kulttuurisäätiö kehittävät toimintaansa aktiivisesti, vaalivat kulttuuriperintöä ja edistävät resurssien hyödyntämistä matkailussa ja leirisisällöissä. Anjalan puistomaista ja vehreää aluetta on kehitetty asiakkaiden ja muiden kävijöiden iloksi. Entisen kartanon pihapiiristä löytyy frisbeegolf-rata ja riippukeinuja. Puistossa on mm. esitetty kansanoopperaa ja järjestetty kummituskävelyitä. Kulttuurisäätiö vuokraa Anjalan kartanoa sen nykyiseltä omistajalta Regina Säätiöltä ja kehittää sisältöjä kartanoon (Ankkapurha s.a.). Kartano tukee nuorisokeskuksen leiritoimintaa ja on yleisölle auki kesäisin. Kartanossa on pakopelihuone ja siellä on järjestetty muun muassa taidenäyttelyitä.
Inkeroisten Tehtaanmäki edustaa 1800-luvun lopulla syntynyttä ja yhä elävää teollisuusyhteistöä. Ankkapurhan kosken partaalle perustettiin vuonna 1872 Kymenlaakson ensimmäinen puuhiomo, jonne myöhemmin hankittiin Suomen ensimmäinen jatkuvakäyntinen kartonkone. Nykyinen, joen penkalla seisova punatiilinen kartonkitehdasrakennus on vuodelta 1887 (A.M. Hedbäck), sillä alkuperäinen tehdas tuhoutui tulipalossa. Patosilta ja vesivoimalan rakenteet on rakennettu vuosina 1921-22 (Suunnittelijoina S. Frosterus ja O. Gripenberg). (Museovirasto 2009b.) Vanha kartonkitehdas toimii nykyisin teollisuusmuseona, jossa on nähtävillä kokoelmien arvokkain kohde, tuo edellä mainittu, vuosina 1897-1978 toiminut kartonkikone (VisitKouvola 2016-2023). Aikansa innovaatio!
Tehtaan ympärille muodostui perinteinen patruunavetoinen yhteisö. Tehtaanmäen vanhimmat puiset asuinrakennukset ja toimitilat ovat 1800-luvun lopulta, Aallon asunnot tehtaan työntekijöille 1930-50-luvuilta (Museovirasto 2009b). Alueella toimii yhä Inkeroisten kartonkitehdas ja Anjalan paperitehdas, joissa valmistetaan muun muassa kirjapaperia ja erikoissanomalehtipaperia sekä taivekartonkia kuluttajapakkauksiin (Stora Enso s.a.).
Anjalan paperitehdas perustettiin Inkeroisiin 1930-luvullla. Tampella palkkasi Sunilan projektin parissa ahkeroineen ja näyttönsä antaneen arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemaan tehdasrakennukset sekä asuinalueet tehtaan työntekijöille. Aallon Tehtaanmäen kokonaisuus rakennettiin vaiheittain 1930-1950 –luvuilla. Aalto suunnitteli erilaisia rakennustyyppejä: Rantalinjan paritalot mestareille, Mäntyrinteen omakotitalot insinööreille, Tervalinjan rivitalot työntekijöille ja kolme kerrostaloa virkailijoille. Aalto suunnitteli myös kokonaisuuteen kuuluvat Tehtaanmäen koulun ja Karhunkankaan asuinalueen, jonne nousi kymmeniä Aallon suunnittelemien tyyppitalomallien mukaan rakennettuja koteja. Aalto suunnitteli myös muutostöitä alueen olemassa oleviin, 1800-luvun lopun rakennuksiin, esimerkiksi uuden sisäänkäynnin ja katoksen Tehtaan vuonna 1879 valmistuneeseen keskukonttoriin. (Kouvolan kaupunki 2018.) 1960-luvulla Tehtaanmäelle rakennettiin vielä muutama punatiilinen rivi- ja kerrostalo. Tehtaanmäellä 1800-luvun lopun kodit, Tehtaan klubi, pääkonttori ja tenniskenttä ovat sulassa sovussa Alvar aallon modernien rakennusten kanssa. Asuinalue on silti edelleen väljästi ja paikallista ympäristöä ja puustoa kunnioittaen rakennettu.
Ankkapurhan vahvuudet ja kehityskohteet
”Itsestäänselvyyksiä on vaikea huomata.”
Ankkapurhan alueen ydinvahvuus on miljöö ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Miljöön osatekijät ovat luonto, arkkitehtuuri, kartanomiljöö ja teollisuusympäristö. Ydinvahvuutta tukevat historia, joka toimii matkailuvalttina sekä yhteistyö, joka mahdollistaa erilaiset palvelut. erilaiset tapahtumat ovat potentiaalinen kehittämiskohde. Ankkapurhassa järjestetään esimerkiksi ulkoilmakonsertteja. Ankkapurhassa yhdistyy luonto, rakennettu ympäristö ja metsäteollisuus. Ympäristö tarjoaa myös rauhaa ja hiljaisuutta. Myös sijainti on hyvä, puolen tunnin ajomatkan päässä Kouvolasta ja Kotkasta sekä noin 130 kilometriä Helsingistä koilliseen.
Erityislaatuisen Ankkapurhasta tekee monipuolisuus ja historiallinen kerrostuneisuus kivikaudelta teollisuushistoriaan sekä Kymijoki Ruotsin ja Venäjän rajajokena. Etenkin monipuolinen Alvar Aallon arkkitehtuuri on merkittävä kulttuuriperintöresurssi ja matkailullinen arvo. Aalto kiinnostaa kanvainvälisesti ja houkuttaa matkailijoita Suomeen. Kouvola on mukana Aalto-matkailua kehittävässä verkostossa ja Kouvolan Aalto-kohteieta esitellään Visit Alvar Aalto –sivustolla.
Ankkapurhan alue vastaa tämän päivän ja tulevaisuuden arvoihin luonnonläheisyydestä, rauhasta, hiljaisuudesta. Alueen vahvuudet ja resurssit muodostava hyvän pohjan palveluiden ja aktivitettien kehittämiselle. Ankkapurhan vahvuuksien ympärille keksittiin monia ideoita: pyöräilyreitit, opetussisällöt vuodenkiertoon liittyen, retriitit ja hyvinvoinnin viikonloppukurssit, kartanossa yöpyminen, yö metsässä ja pimeyden kokeminen, toimintapuisto nuorille, pop-up tapahtumia, lisää tapahtumia kuten vanhan ajan markkinat tai suunnistuskisat, luentoja, AR-sisältöjä, ulkoilmaelokuvia ja puistojumppaa, piknikeväät makasiinikahvilasta.
Hankkeen aikana Ankkapurhassa järjestettiin kokeiluna Lasten Arkkitehtuuriseikkailu Alvar Aallon jalanjäljillä lokakuussa 2021, kehittäjien innovaatioleiri marraskuussa 2021 sekä kansainvälinen luovuusleiri aikuisille marraskuussa 2022. Kokeilut toteutettiin yhdessä Kymin 100-vuotissäätiön tukemien hankkeiden, Kouvolan kaupungin ja Nuorisokeskus Anjalan kanssa. Sisältöä tuottiva muotoilun, arkkitehtuurikasvatuksen ja tanssin ammattilaiset Suomen muotoilukasvatusseura SuoMusta ja Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkista. Majoituksen ja ruokailut tarjosi Nuorisokeskus Anjala.
Lapset esimerkiksi tutustuivat leirillä koulurakennukseen seikkaillen, askartelivat lyhtyjä, tekivät pienoismarakennuksia karkkien ja hammastikkujen avulla, muotoilivat silkkisavesta astioita, rakensivat majan liikuntasaliin ja suunnittelivat unelmien luokkahuoneen. Kehittäjien kanssa tutustuttiin Ankkapurhan alueeseen tiedollisesti ja kokien, inspiroiduttiin ja ideoitiin alueen tulevaisuutta ja mahdollisia sisältöjä. Aikuisten luovissa työpajoissa tutustutiin Tehtaannmäen kouluun kehollisesti, aistien ja liikkeen kautta, maalattiin sokkona omakuvia, kirjoitettiin runo rakennukselle, tehtiin kollaaseja unelmien kodista, rakennettiin pienoismalli. Kaikki osallistujat viihtyivät leireillä, saivat uusia kokemuksia ja oivalluksia, innostuivat ja inspiroituivat – ja uskoivat alueen potentiaaliin. Moni kuulemma tulisi mielellään uudestaankin! Kokeilut olivat onnistuneita ja todistivat, että Tehtaanmäen koulu on inspiroiva tila, joka taipuu monenlaiseen luovaan tekemiseen. Yöpymisen sisältävät leirit mahdollistaa lähellä sijaitseva Nuorisokeskus Anjala, joka tarjoaa osallistujille tarvittavat palvelut.
Olemassa olevien vahvuuksien ja resurssien ympärille olisi helppo kehittää erilaisia oppisisältöjä kuten kursseja, työpajoja, korkeakouluopiskelijoiden leirejä. Aiheina mm. arkkitehtuuri, kulttuuriperintö, vesivoima ja muut uusiutuvat energiat, fysiikka, kiertotalous, teknologiat maanviljelyssä, biopohjaiset materiaalit.
Ankkapurhan potentiaalia kulttuurimatkailukohteena ei ole vielä täysin hyödynnetty. Alueen kehittämisessä on huomioitava historiallisen miljöön kulttuuriperintö- ja luontoarvot. Uuden luomisessa parasta on kehittää vahvuuksia ja resursseja hyödyntäen sekä paikan ominaispiirteisiin sopien.
Kulttuurimatkailun kehittämiseksi olisi tarpeen vahvistaa ja selkiyttää Ankkapurhan brändiä yhdessä alueen toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Hankkeen aikana nousi esiin saavutettavuuden ja näkyvyyden parantaminen sekä vaikeus hahmottaa Ankkapurhan aluetta ja löytää eri kohteita. Alue ei ole tuttu kaikille kouvolalaisillekaan. Alue mielletään usein vain nuorisokesuksen toiminta-alueeksi, jonne menemistä arastellaan. Ehkä moni miettii, mitä Ankkapurhassa edes on ja miksi sinne menisi.
Lisäksi tunnistettiin tarve selkiyttää alueesta ja eri kohteista käytettäviä nimityksiä sekä auttaa hahnomttamaan kokonaisuus paremmin. Moni Anjalan kartanossa tai makasiinikahvilassa vieraileva ei tiedä Aallon arkkitehtuurista patosillan toisella puolella tai löydä sinne. Nuorisokeskuksen toiminta ei ole ulottunut Tehtaanmäelle, mutta nyt alueen, teollisuushistorian ja arkkitehtuurin sisällyttämistä aktiviteeteihin on alettu pohtia. Teiden varsille tarvitaan kunnon opasteet houkuttelemaan ja ohjaamaan ohikulkijoita alueelle tarpeeksi kaukaa. Myös viestintää on varaa kehittää yhtenäisemmäksi ja kävijöitä palvelvaksi.
Myös Ankkapurhan teollisuusmuseon sisältöjen ja saavutettavuuden kehittäminen palvelisi kokonaisuutta niin alueen identiteetin vahvistamisen kuin palvelutarjonnan kannalta. Autenttisessa tehdasrakennuksessa toimiva museo on auki yleisölle vain kesäisin ja se on hieman hankala löytää toimivalta tehdasalueelta. Museo esittelee tehtaan historiaa itse rakennuksen lisäksi valokuvin ja tekstein sekä oppaan tarinoiden kautta. Kartonkikone seisoo salissa hiljaa. Aineksia elämyksellisiin, interaktiivisiin, digitaalisesti elävöitettyihin sisältöihin olisi. Teollisuushistorian sisällöt ja käynnin museossa voisi helposti kytkeä nuorisokeskuksen tarjoamiin aktiviteetteihin sekä koulujen oppisisältöihin.
Ankkapurhan alueen kehittäminen vireäksi kulttuurikohteeksi palveluineen tukee myös paikallisten asukkaiden tarpeita ja toiveita. Esimerkiksi kyselyssä Kymenlaakson kyliin vastaajat alueella Anjala-Inkeroinen-Mämmälä kehittäisivät esimerkiksi Kymijoen rantaa ja toivoivat harrastusmahdollisuuksia ja lisää tapahtumia. Eräs ehdotti nuorten koodausryhmää kehittämään Kouvola-pelin! Voisiko tämä toteutua osana Ankkapurhan palveluita?
Ankkapurhalla on kaikki mahdollisuudet kehittyä luovan oppimisen keskukseksi!
Laura Lehtinen
Kulttuuriperintöasiantuntija
Lähteet
Ankkapurha s.a. Kartanon historiaa. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.ankkapurha.fi/kartanon-historiaa/ [viitattu 1.4.2023].
Kouvolan kaupunki 2018. Arkkitehtuuriopas Alvar Aalto –kohteet. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.kouvola.fi/wp-content/uploads/2018/11/Arkkitehtuuriopas_AlvarAalto_2018.pdf [viitattu 1.4.2023].
Museovirasto 2009a. Anjalan historiallinen ympäristö. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1282 [viitattu 3.5.2023].
Museovirasto 2009b. Anjalan paperitehdas sekä Inkeroisten kartonkitehdas ja yhdyskunta. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1475 [viitattu 3.5.2023].
Nuorisokeskus Anjala s.a. Info. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://nuorisokeskusanjala.fi/info/ [viitattu 1.4.2023].
Stora Enso s.a. Stora Enson Anjalankosken tehtaat. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.storaenso.com/fi-FI/about-stora-enso/stora-enso-locations/anjala-mill [viitattu 1.4.2023]
Tieteen termipankki 2021. Historia: Anjalan liitto. Muokattu 27.2.2021. Saatavissa: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:Anjalan liitto [viitattu 27.3.2023].
VisitKouvola 2016-2023. Ankkapurhan teollisuusmuseo. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://visitkouvola.fi/p/253/ankkapurhan-teollisuusmuseo [viitattu 1.4.2023]