Kymenlaakson maakuntaidentiteetti ja vetovoima sekä Kouvolan maine ovat puhuttaneet pitkään niin paikallisten keskuudessa kuin mediassa. Hankkeen aikana näitä aiheita pohdittiin eri sidos- ja kohderyhmien kesken. Omia valttikortteja ja ainutlaatuisia piirteitä on joskus vaikea tunnistaa, nostaa näyttävästi esille tai uskoa niiden vetovoimaan. Älykkäät kulttuurikylät, Kouvolan kaupungin Talenttimagneetti-hanke ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Etukeno-hanke yrittivät yhdessä selvittää, mikä on parasta Kymenlaaksossa ja miten mielikuvia voisi parantaa. Mistä halutaan kertoa muillekin? Miten Kymenlaakson kylät erottuvat muista? Miten mainetta parannetaan, miten kylät nostetaan esiin?
Järjestimme yhdessä webinaarin syyskuussa 2021 sekä toteutimme pienimuotoisen kyselyn maalis-huhtikuussa 2022 Mikä on parasta Kymenlaaksossa Kymenlaakson asukkaille. Kyselyn tuloksia esitellään tässä artikkelissa, webinaarin tunnelmista ja keskusteluista voi lukea lisää verkkolehti Nextin jutusta Mikä on parasta Kymenlaaksossa (https://next.xamk.fi/yhteistyossa/mika-on-parasta-kymenlaaksossa/). Näiden toimenpiteiden kautta halusimme nostaa asian esiin eri toimijoiden keskuudessa, pohtia asiaa yhdessä ja avata uusia näkökulmia. Pyrimme tunnistamaan ja korostamaan alueen vahvuuksia ja ominaispiirteitä sekä kannustimme kaikkia puhumaan hyvää Kymenlaaksosta!
Vetovoimasta ja pitovoimasta
Kuntaan liitetyt mielikuvat ja maine ovat yksi vetovoiman osatekijöistä ja ne vaikuttavat osaltaan myös muuttohalukkuuteen. Vetovoiman osatekijät voidaan erotella esimerkiksi koviin vetovoimatekijöihin, kuten työmahdollisuudet, sijaintiin, pehmeisiin vetovoimatekijöihin, kuten ilmapiiri ja paikan henki, mainetekijöihin, identiteetti- ja sydäntekijöihin sekä villeihin kortteihin (Aro 2017).
”Kun työpaikka, asuminen ja vapaa-aika kietoutuvat yhteen, paikkaan liittyvien mielikuvien merkitys korostuu. Työpaikan sekä asuin- ja elinympäristön on oltava samanaikaisesti houkutteleva ja joustava.” (Aro 2017.)
Vetovoima liittyy ulkopuolisten näkemykseen houkuttelevuudesta ja kiinnostavuudesta. Maine, on se sitten negatiivinen, positiivinen tai neutraali, luo paikan ihmisten mielissä. Jos kaupunki ei edes synnytä mielikuvia, ei sitä ole olemassa. (Halonen 2016, 14.)
”Mainekuva on alueen ulkopuolisten asukkaiden, matkailijoiden, tapahtumakävijöiden, yritysten, sijoittajien tai investoreiden muodostama käsitys alueesta.” (Aro 2017).
Aron (2017) mukaan identiteetti- ja sydäntekijät tarkoittavat henkistä sidettä ja samaistumista synnyin-, koti- tai opiskelupaikkaan sekä paikkojen ihmisiin. Tähän henkiseen, mentaaliseen ja emotionaaliseen kokonaisuuteen liittyvät myös alueelliset erityispiirteet kuten historia, kulttuuri, paikan henki ja tavat. Villit kortit sen sijaan ovat erityisiä ja yllättäviä menestystekijöitä ja asioita, jotka erottavat paikan muista. (Aro 2017.)
Vetovoiman lisäksi tarvitaan pitovoimaa, joka saa ihmiset jäämään alueelle. Timo Aron mukaan pitovoimatyötä tulisi tehdä nykyistä enemmän. Kuntien olisi oltava kiinnostuneempia kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen tarpeista, ajatuksista ja toiveista. Suurin osa ihmisistä ei nimittäin muuta, vaan pysyy asuinpaikassaan. Toisaalta kuntien on tuotava itseään esille julkisuuden saamiseksi, koska alueiden välinen kilpailu kiristyy ja mainekuva ja näkyvyys korostuvat alueiden kehittymisessä ja muuttoliikkeessä. Mielikuvilla, positiivisella puheella ja julkisuudella on merkitystä. Kunnan on oltava ihmisten tai yritysten valintojen kentällä. Moni muuttajista muuttaa lähialueille ja alueelle, jonne jonkinlaisia siteitä. Kannattaa siis pyrkiä vaikuttamaan paluumuuttajiin ja potentiaalisiin muuttajiin, joilla on juuret alueella. (Miettinen, V. 2022.)
Kyselyn löydöksiä
”Kymenlaaksolaisuus tarkoittaa sitä, että löytää kymenlaaksolaisuudesta myös hyviä puolia.”
Kymenlaakson asukkaille suunnattu kysely Mikä on parasta Kymenlaaksossa oli luonteeltaan laadullinen ja tietoa kerättiin avoimilla kysymyksillä. Kysymykset olivat laajoja, sillä tarkoitus oli herätellä vastaajia kuvaamaan näkemyksiään vapaasti. Tarkoitus ei ollut pyrkiä tieteelliseen tarkkuuteen vaan kerätä paikallisten tuntemuksia asuinpaikastaan, nostaa esiin Kymenlaakson eri alueita ja ominaispiirteitä viestinnän ja brändäämisen tueksi. Hankeyhteistyönä toteutettuun kyselyyn saatiin kevään 2022 aikana vain 19 kappaletta eri puolilta Kymenlaaksoa, mutta niistä paljastui kiinnostavia seikkoja.
Kolme vastaajaa oli kotoisin Kymenlaakson ulkopuolelta ja yksi jätti vastaamatta kysymykseen. Yhdeksän vastasi nykyiseksi asuinpaikaksi Kotkan, Kuusankosken tai Kouvolan, yhdeksän jonkun Kymenlaakson kylän tai paikan. Vastaajista yksi asui Kymenlaakson ulkopuolella. Kymmenen vastaajaa oli asunut jossain toisessa maakunnassa, kaksi toisessa maassa.
Kymenlaaksossa vastaajat pitävät kotiseudut, perhesyyt, sukulaiset ja sosiaaliset suhteet. Moni mainitsi ihmiset ja naapurit. Yksittäisiä mainintoja kysymykseen ”Mikä pitää sinut Kymenlaaksossa? Miksi viihdyt täällä? Mikä on parasta asuinpaikassasi?” saivat sijainti, sopiva koko, ”itsensä vapaaksi tunteminen”, ammattiteatteri, maalaisuus ja rauhallisuus, mielenkiintoinen historia.
Suurin osa vastaajista tunsi itsensä kymenlaaksolaiseksi. Kaksi vastaaja ei tuntenut, toinen näistä perusteli, että oli asunut alueella vasta 2 vuotta. Yksi jätti vastaamatta kysymykseen. Eräs kyllä-vastaaja kommentoi: ”Nyt olen kymenlaaksolainen, mutta kuka tietää mitä tässä elämässä vielä ehtii olla.” Tämä kuvastaa kokemusten erilaisuutta ja identiteettien mukautuvuutta ja muutosta. Eräs koki itsensä kymenlaaksolaiseksi, mutta ei kouvolalaiseksi vaan oman kylän edustajaksi.
Kymenlaaksolaisuus on vastausten perusteella monimuotoista. Juuria, kotiseuturakkautta, tuttua murretta, tapoja, metsäteollisuutta, rentoa meininkiä, joen ja meren kulttuurimaisemaa elinkeinoineen – veden ja elämän virtaa.
Etenkin luonto, maisemat ja Kymijoki ovat asioita, joista ollaan ylpeitä ja halutaan kertoa muillekin. Myös yhteisöllisyys, tyytyväisyys rakennettuun ympäristöön ja vanhasta arkkitehtuurista huolehtiminen mainittiin. Lisäksi muille kerrotaan historiasta ja paikallisista nähtävyyksistä.
”Yhteisöllisyydestä, ystävällisyydestä, kauniista ympäristöstä ja yleisestä positiivisuudesta. Näistä kerron myös muille.”
Syitä muuttaa pois olisivat sota, terveydelliset syyt, koko elämänkaaren palveluiden saatavuus, työn menetys tai paremman saaminen, halu muuttaa lähemmäs lapsia, mahdollisuus muuttaa Lappiin.
Vastaajat esittivät erilaisia toiveita ja ideoita vastauksena kysymykseen ”Millaisena haluaisit nähdä kotiseutusi tulevaisuuden”. Asukkaiden hyvinvointi, ikäihmisten asema, palvelut, koulujen säilyminen, joukkoliikenne, rakennusten uuskäyttö, luontomatkailu ja vehreys, yhteisöllisyys nousivat esiin. Nämä kuvastavat sekä vastaajien omia arvoja, alueen vahvuuksia tai mahdollisuuksia.
”Alueelle perustettaisiin teemallisia palveluasunto yhteisöjä, esim: – maatilamainen hoivakoti marjapensaineen ja pihalampaineen, – commodore 64 sukupovelle supermario pelikoneet ja isot screenit seinille, – leivinuuni paratiisi entisille himoleipojille. Tämä kaikki päiväkotien yhteyteen ja koulujen iltapäiväkerhotoiminta myös.”
Kotiseudulla olisi teemallisia palveluasuntoyhteisöjä, joissa ikäihmiset, lapset ja nuoret kohtaavat, olisi toimiva tehdas tai rakennukset muussa käytössä, kylät pysyisivät elinvoimaisina ja luonto puhtaana, olisi kulttuuria, osallisuutta, luontopalveluita ja Kymijoki matkailuvalttina ja hyvä joukkoliikenne.
Kotiseutu olisi aktiivinen tieteen ja taiteen keskus, joka arvostaa olemassa olevaa ja haluaa kehittää sitä, avaramielinen, yhteisöllinen, moniarvoinen, avoin, turvallinen, se edistäisi ihmisten ja ympäristön hyvinvointia ja ikäihmisten sosiaalista elämää, ja tarjoaisi riittävät tai saavutettavat palvelut, houkuttelisi uusia asukkaita, yrittäjiä, perheitä ja etätyöläisiä.
Tulevaisuuden rakentamiseen ja kehittämiseen tarvitaan riittävät resurssit, kaupungin markkinointia, liiketiloille edullisia vuokria, joukkoliikenteen ja palveluiden kehittämistä, tapahtumia, yhteisöllisiä hankkeita. Eräs totesi, että ihmisten olisi asuttava jonkun aikaa muualla, jotta he osaisivat arvostaa omaa kotiseutuaan ja innostuisivat kehittämään sitä.
Vastaajista vain kaksi osallistui kyläyhdistysten toimintaan. Toiminta nähtiin kuitenkin merkityksellisenä.
”Yhdessä asukkaat voivat vaikuttaa ympäristöön ja toimintamahdollisuuksiin. Siinä haluan olla mukana.”
Osallistumisen tapoja on monia, mutta kynnys osallistumiseen voi olla korkea. Onneksi jokainen voi vähällä vaivalla olla oman kotiseutunsa positiivinen viestinvälittäjä ja maineenkasvattaja:
”Kehun aluettamme ja kerron hyvät puolet”.
Kymenlaakson tulevaisuus
Pari kyselyyn vastannutta suhtautui kriittisesti ”emo-Kouvolaan”, jonka nähtiin keskittävän palvelut ja toiminnan keskustaan ja näännyttävän kylät. Esimerkiksi matkat uimahalliin, kouluihin ja terveyskeskuksiin pitenevät, ikäihmisten osallistuminen ja palvelut vaarantuvat. Kylien elinvoimaisuus ja tulevaisuus ymmärrettävästi huolestuttaa. Mitkä ovat kylien ja kyläläisten omat vaikutusmahdollisuudet palveluiden ja aktiviteettien turvaamisessa? Entä missä menee kunnalle esitettyjen vaatimusten raja suhteessa omaan asuinpaikkaan? Vaikeita kysymyksiä kenelle tahansa kaupunkisuunnittelijalle, kunnanvaltuutetulle ja aluekehittäjille!
Eräs ehdotti viisivuotisstrategian luomista kunnalle.
” – – mitä halutaan olla, miten se tehdään, miten sitoutetaan kuntalaisia mukaan. Selkeää ja kohdistettua mainontaa asiasta kunta-aktivisteille.”
Paluumuuttajat ovatkin eräs erittäin potentiaalinen kohderyhmä houkuteltavaksi Kymenlaaksoon! Onko kyseessä oma subjektiivinen havaintoharha, vai onko Kouvola ja kouvolalaiset alkaneet näkyä enemmän valtakunnan mediassa ja erilaisissa artikkeleissa?
”Positiivinen mieliala ja ylpeys omasta kotiseudusta on nostanut ilahduttavasti päätään kymenlaaksossa, hyvä me.”
Lopuksi
Millainen on Kymenlaakso? Mikä on maakunnan identiteetti? Kymenlaaksoa on vaikea määritellä, koska se on niin monipuolinen. Löytyy luontoa ja luovuutta, rouheutta ja rankkaa huumoria, vitsikkyyttä ja vaatimattomuutta, uteliaisuutta ja urheilua, alemmuuskomplekseja ja asenneongelmia. Lukuisia omaleimaisia kyliä, luontokohteita, puistoja, merenrantaa, joen mutkia, kartanoita, modernismin merkkirakennuksia, maataloutta, lähiruokaa, tehdasarkkitehtuuria, teollisuustaajamia, kulttuurilaitoksia, monipuolisesti tapahtumia, junaratoja, valtateitä ja vesireittejä.
Ehkä tärkeämpää on pohtia, millainen ja mitä Kymenlaakso haluaisi olla ja miten se erottuu muista alueista. Menneisyyteen ei voi enää vaikuttaa, tähän hetkeen ja tulevaisuuden rakentamiseen kyllä. Olemassa olevia vahvuuksia, merkityksellisiä piirteitä ja hyviä asioita kannattaa vahvistaa. On uskallettava uudistua ja ajatella uudelleen sekä kehitettävä aluetta tulevaisuuden mahdollisuuksiin tarttuen.
Yhteistyö ja ihmiset ovat avainasemassa, sillä ihmiset tekevät asiat näkyväksi, aikaansaavat muutoksen ja luovat yhteishenkeä.
Kymenlaakson kylillä on kaikki edellytykset hyödyntää ja kehittää omia vahvuuksiaan ja ominaispiirteitään etenkin pehmeiksi vetovoimatekijöiksi. Erottuminen muista tapahtuu erilaisuuden ja viestinnän kautta. Aineeton ja aineellinen kulttuuriperintö, historian tapahtumat ja tarinat, ympäristö ja sosiokulttuurinen paikallisuus ovat uniikkeja kullekin kohteelle ja alueelle. Tästä kannattaa kylien, kuntien ja maakunnan ponnistaa!
Ehkä Kymenlaakson vetovoimaa vahvistava villi kortti on tulevaisuudessa älykkäiden kulttuurikylien maakunta?
Laura Lehtinen
Kulttuuriperintöasiantuntija
Lähteet
Aro, T. 2017. Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisempia kuin toiset? Blogi. Julkaistu 20.6.2017. Saatavissa: https://www.mdi.fi/yhdet-alueet-vetovoimaisempia-toiset/ [viitattu 4.4.2023].
Halonen, T. 2016. Maineella menestykseen – mainetyö kaupunkiseudun kehittämisen välineenä: tapaustutkimus maineen ja aluekehityksen yhteydestä kolmella kaupunkiseudulla. Lapin yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Väitöskirja. Saatavissa: https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/62536 [viitattu 4.4.2023].
Miettinen, V. 2022. Kuntien tulisi tehostaa pitovoimatyötä, sanoo Timo Aro – Mainekuvan ja näkyvyyden merkitys kasvaa, kun alueiden välinen kilpailu kiihtyy. Valiokunta-podcast. Podcast. Julkaistu 14.3.2022. Saatavissa: https://kuntalehti.fi/uutiset/talous/valiokunta-podcast-muuttoliikkeeseen-kannattaa-vaikuttaa-pitovoimatyolla-sanoo-timo-aro-mainekuvan-ja-nakyvyyden-merkitys-kasvaa-kun-alueiden-valinen-kilpailu-kiihtyy/ [viitattu 4.4.2023].