Miten kylät voivat olla älykkäitä? Smart city on vakiintunut käsite, osa kaupunkisuunnittelua, kehittämisprojekteja ja välttämätön toimintatapa kestävän tulevaisuuden edistämiseksi. Entä millainen on älykäs kylä? Miten kylät ja maaseudut voivat edistää kestävää kehitystä? Älykäs kylä -ajattelu ja sen mukainen toiminta on keino kylän elin-, veto- ja pitovoiman parantamiseen sekä asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen.
Älykkään kylän määritelmiä
Älykäs kylä on Euroopan komission 2017 käynnistämä aloite, jolla tuetaan digitalisaatiota edistäviä investointeja, saavutettavuutta ja osaamista. Aloite kannustaa monialaiseen ja kokonaisvaltaiseen kehittämiseen muun muassa aluekehityksen, tutkimuksen, liikenteen ja energian osa-alueilla. (Älykkäät kylät s.a.)
Älykkäät kylät ovat maaseutujen yhteisöjä, jotka hyödyntävät innovatiivisia ratkaisuja ja paikallisia vahvuuksia sekä mahdollisuuksia kehittääkseen muutoskestävyyttään. Keskiössä on paikallisyhteisön osallistaminen taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten olosuhteiden parantamiseksi, sekä digitaalisuuden hyödyntäminen erilaisiin asumisen ja työnteon tarpeisiin. Tärkeää on yhteistyö eri toimijoiden ja yhteisöjen kanssa, älykkään kylän strategian luominen, sosiaalisten innovaatioiden synnyttäminen sekä älykkäiden ratkaisuiden hyödyntäminen yksityisellä ja julkisella sektorilla. Strategiat ja toimet voivat kohdistua useisiin osa-alueisiin palveluiden parantamisesta terveyspalveluiden saavutettavuuteen, yrittäjyyden edistämisestä kiertotalouteen ja kulttuuriperinnön hyödyntämiseen matkailussa. (European Commission 2020, 60.)
Älykäs kylä kehittää ratkaisuja paikkaperustaisesti ja omista lähtökohdistaan yhteistyöllä, rakentaa uutta omien vahvuuksien pohjalta, hyödyntää tietoa ja digitalisaation ja innovaatioiden työkaluja sekä kumppanuuksia. Älykäs kylä on aktiivinen ja innovatiivinen, halukas etsimään ratkaisuja ja kehittämään palveluja sekä parantamaan jo olemassa olevia. (Tantarimäki s.a.)
”Älykäs kylä on paikallistasolla kehityksen veturi ja kekseliäisyyden ankkuripaikka, johon panostamalla vaikutetaan ympäröivään maaseutuun laajemminkin.” (Tantarimäki s.a.)
Monimutkaisilta kuulostavista vaatimuksista huolimatta älykäs kyläkehittäminen on pohjimmiltaan avarakatseista, pitkäjänteistä, kokonaisvaltaista ja ennakoivaa yhteistyötä. Se edellyttää vuoropuhelua ja yhteen hiileen puhaltamista kuntien, asukkaiden, vapaa-ajan asukkaiden, yhdistysten ja yrittäjien kesken. Esimerkiksi ympärivuotisen asumisen mahdollisuuksien ja monipaikkaisuuden tukeminen, vapaa-ajan asukkaiden osallistaminen yhdistystoimintaan, julkisen liikenteen kehittäminen, toimiviin nettiyhteyksiin investoiminen.
Älykkäät kulttuurikylän luonnehdintoja
Älykäs kulttuurikylä nähdään muutoskykyisenä, tilaisuuksiin tarttuvana, aktiivisena ja yhteisöllisenä kylänä, joka vaalii kulttuuria ja kulttuuriperintöä ja hyödyntää tietoa ja ennakointiosaamista kehittämisen tukena. Näissä painottuu kehittämisen sosio-kulttuurinen kestävyys, jonka keskiössä on kulttuuriperintö ja ihmiset tulevaisuuden tekijöinä, voimavaroina ja resursseina. Älykäs kulttuurikylä huomio erityisesti kulttuuriperinnön, taiteen ja kulttuurin sekä hyödyntää niitä resurssina kehityksessä ja viestinnässä. Esimerkiksi matkailutuotteet, kulttuuriperintökohteiden löydettävyys ja digireitit ovat keinoja vahvistaa näkyvyyttä ja mielikuvien muodostumista kylästä.
Älykäs kulttuurikylä
- on aktiivinen, luova, innovatiivinen ja halukas kehittämään
- osallistuu ja verkostoituu, ottaa oppia muilta
- ammentaa vahvuuksista ja kehittää niiden pohjalta
- tunnistaa kehittämiskohteet ja parantaa olemassa olevaa
- oppii uutta ja soveltaa oppimaansa yhteiseksi hyväksi
- hyödyntää digitaalisia ja innovatiivisia ratkaisuja
- tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa maaseutualueilla ja kaupungeissa
- nojaa tietoon ja ennakointitietoon ja kehittää kontekstisidonnaisesti
- korostaa kulttuuria vahvuutena, elinvoiman, vetovoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin osatekijänä
- korostaa kulttuuriperinnön merkitystä kylän identiteetin muovaajana ja yhteisöllisyyden vahvistajana sekä hyödyntää kulttuuriperintöä viestinnässä ja matkailussa
- uskoo, että omalla aktiivisuudella on mahdollista vaikuttaa tulevaisuuteen.
Mielikuvat maaseudusta ja maaseutuasumisesta ovat muutoksessa. Eri medioissa näkyy tämän tästä tarinoita maallemuutosta, pienten asuinpaikkojen vetovoimasta, sekä rauhan, luonnon ja tilan kaipuusta. Ehkä mielikuvat vaativat ravistelua edelleen! Entä millaista asuminen maaseudulla voisi tulevaisuudessa olla?
Älykäs esimerkki Vuolijoelta
Suomen älykkäimmäksi kyläksi vuonna 2021 valittiin Kajaanissa sijaitseva Vuolijoen kylä. Suomen älykkäin kylä oli sekä kilpailu että parin vuoden kehittämiskokonaisuus, jonka tarkoitus oli kannustaa kyliä etsimään ja kehittämään älykkäitä ratkaisuja palvelujen ja toimintatapojen kehittämiseen. Kilpailun järjesti Maaseutuverkosto ja maa- ja metsätalousministeriö yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kilpailun aikana kylät järjestivät erilaisia kehittämistoimia ja tapahtumia, ja osallistuville kylille tarjottiin koulutusta, asiantuntija-apua ja tapaamisia. (Suomen älykkäin kylä on kainuulainen Vuolijoki 2020.)
Vuolijoen kylä on oikeastaan kymmenen kylän kokonaisuus (Kajaanin kaupunki s.a.) – hieman kuin Sippolan kylä tai itse Kouvola keskustaa ympäröivine kylineen. Saimme esittelyn Vuolijoelta ja tietoa kylän menestykseen ja elinvoimaan vaikuttavista tekijöistä ensimmäisissä hankkeen järjestämissä tulevaisuustalkoissa 2021.
Esimerkkejä Vuolijoelta:
- Aktiiviset kyläyhdistykset
- Yhteiskunnallinen yritys palveluiden tuottajana
- Matalan kynnyksen osallistumismahdollisuudet kylän toimintaan
- Whatsapp-ryhmiä yhteiseen tekemiseen ja aloitteisiin
- Yhteistyö paikallisten yritysten, kaupungin, muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa
- Etätyötila, sähköauton latauspiste, valokuitu
- Historian vaaliminen, kulttuuriperintö näkyy kylän brändissä
- Yhteinen kokoontumistila, kylätalo
- Aktiivinen some, markkinointi
- Yhdistysten järjestämät tapahtumat, kesätorit, kyläillat…
Miten älykkyys näkyy Kymenlaakson kylissä?
Tiutisessa on kylätoimikunta, jonka edustajat olivat aloitteellisia, aktiivisia ja halukkaita edistämään Tiutisen koulun uuskäyttöä. He auttoivat työpajojen markkinoinnissa ja sidosryhmäyhteistyössä. Tiutisessa on kylän käytössä oleva työväentalo, joka toimii kerho- ja kokoontumistilana. Työväentalolla järjestetään tapahtumia ja liikuntatunteja ja pidetään iltaisin kahvilaa. Talkoovoimin on kunnostettu historiallisesti merkittävä redutti, tehty reitti kulttuuriperintö- ja luontokohteineen Citynomadi-palveluun sekä ylläpidetty uimarantaa. Monta vuotta taisteltiin kyläkoulun lakkauttamista vastaan ja saatiin sille jatkoaikaa.
Ankkapurhan kulttuurisäätiö kehittää Ankkapurhan kulttuurimatkailua ja vaalii kulttuuriperintöä. Alueella järjestetään konsertteja, siellä on frisbeegolf-rata ja Regina-säätiön omistama Anjalan kartano nuoriso- ja kulttuuritoimintaa tukemassa. Eri hankkein on kehitetty digitaalisia sisältöjä matkailijoille. Älykkäissä kulttuurikylissä kehitettiin Ankkapurhan kulttuuripuiston kulttuurimatkailustrategiaa ja visioitiin alueen tulevaisuutta yhdessä Ankkapurhan kulttuurisäätiön ja sidosryhmien kanssa. Kouvolan kaupungin ja nuorisokeskus Anjalan kanssa kehitettiin Tehtaanmäen koulun uuskäyttöä erilaisin toimenpitein. Koulun tulevaisuus on luontevaa kytkeä Ankkapurhan kokonaisuuteen ja olemassa oleviin palveluihin. Erääseen Stora Enson omistamaan asuntoon valmisteltiin matkailupilottia yhteistyössä Nuorisokeskuksen kanssa. Alueen toimijat ovat aktiivisia ja sitoutuneita kokonaisuuden kehittämiseen yhteistyössä.
Sippola valittiin vuoden Kymenlaakson kyläksi vuonna 2022. Seuraavana vuonna 2023 se sai kunniamaininnan valtakunnallisessa Suomen Vuoden kylä -kilpailussa (Seppänen 2023). Noin 740 asukkaan Sippola on aktiivinen, palveleva, elinvoimainen aktiivisten asukkaiden kylä, jossa on talkoilla ja Leader-hankkeilla kunnostettu mm. vanhan koulun kylätaloksi, uimapaikan laituri sekä kylätorialue (Seppänen 2023). Yhdistyksiä on runsaasti ja tapahtumia järjestetään pitkin vuotta. Paikallishistoriaa on ylläpidetty esimerkiksi rooliopastusten muodossa, ja ylläpidetään yhä Mänttärin sukumuseon myötä. Taidekeskus Antares tapahtumineen ja kesägallerioineen tuo kylään elämää ja kävijöitä. Antares toiminnallaan osallistaa paikallisia yhteisöllisen Meijerin metsäpuutarhan kautta. Hankkeen aloitteesta ja kulttuurihyvinvoinnin yamk-opiskelijoiden kehittämistehtävän myötä Antares ja Sippolan koulukoti kokeilivat yhteistyötä ympäristötaiteeseen liittyvän kurssin myötä. Kyläläiset olivat halukkaita lisäämään näkyvyyttä ja Sippolan tarjonnan löydettävyyttä kokeilemalla hankkeen tarjoamaa Know Your Hoods -palvelua.
Kylän ja kulttuurin jatkumo menneestä tulevaan
Älykäs kulttuurikylä näkee menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden jatkumona, jossa menneen tuntemus auttaa ymmärtämään nykypäivää, hyödyntämään olemassa olevia resursseja ja vahvuuksia tulevaisuuden rakentamiseen. Jo tapahtuneiden muutosprosessien havaitseminen auttaa kuvittelemaan tulevaisuutta ja näkemään erilaisia mahdollisuuksia.
Hankkeessa kokeiltujen tarinakahviloiden kautta pyrittiin vahvistamaan kulttuuriperintötietoisuutta ja osallisuutta sekä tuomaan menneisyyden muistot tähän päivään ja nostamaan paikallinen kulttuuriperintö arvoksi ja vahvuudeksi. Tulevaisuustalkoissa kartoitettiin vahvuuksia ja kehittämiskohteita ja suunnattiin katseet tulevaan yhdessä paikallisten ja sidosryhmien kanssa. Talkoisiin tuotiin tietoa trendeistä ja ennakoinnista, esim. hiljaiset signaalit, palvelumuotoilun tulevaisuuteen katsovat menetelmät. Tiedonkeruulla kartoitettiin kylien nykytilaa ja paikallisten näkemyksiä.
Esimerkiksi aktiivinen yhteistyö ja tyhjillään olevat rakennukset ovat resursseja, joita kannattaa hyödyntää ottamalla rakennuksia uuskäyttöön kokoontumispaikoiksi ja vaikka tiloiksi etätyöhön tai yrityksille. Paikkakunnan historialliset tapahtumat ja ainutlaatuinen ympäristö ovat vahvuuksia, joista voi ottaa sisältöjä palveluiden tuotteistamiseen tai inspiraatiota tapahtumiin. Paikallisten perinnetaidot ja muistitieto ovat vahvuuksia, joita kannattaa elävöittää, tallentaa ja viedä pääomana tulevaisuuteen. Näin kylän identiteetti vahvistuu ja kylän tarina jatkuu.
Laura Lehtinen
Kulttuuriperintöasiantuntija
Lähteet
European Commission, Directorate-General for Agriculture and Rural Development 2020. Pilot project: smart eco-social villages: final report. Publications Office. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://data.europa.eu/doi/10.2762/100370 [viitattu 9.5.2023].
Kajaanin kaupunki s.a. 10 kylän Vuolijoki. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.kajaani.fi/tyo-ja-elinkeino/maaseutupalvelut/kymmenen-kylan-vuolijoki/ [viitattu 1.10.2023].
Seppänen E. 2023. Sippolan kylälle kunniamaininta valtakunnallisessa Suomen Vuoden kylä -kilpailussa. Julkaistu 19.4.2023. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://kymenlaaksonkylat.fi/2023/04/19/sippolan-kylalle-kunniamaininta-valtakunnallisessa-suomen-vuoden-kyla-kilpailussa/ [viitattu 9.5.2023].
Suomen älykkäin kylä on kainuulainen Vuolijoki 2020. Maaseutuverkosto. WWW-dokumentti. Päivitetty 28.10.2020. Saatavissa: https://arkisto.maaseutu.fi/suomen-alykkain-kyla-on-kainuulainen-vuolijoki [viitattu 1.10.2023].
Tantarinmäki, S. 2021. Mikä ihmeen älykäs kylä? Ja pari muuta hyvää kysymystä. Blogi. Julkaistu 18.7.2021. Saatavissa: https://suomenkylat.fi/ajankohtaista/blogit/mika-ihmeen-alykas-kyla-ja-pari-muuta-hyvaa-kysymysta [viitattu 9.5.2023].Älykkäät kylät s.a. Maaseutuverkosto. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://maaseutu.fi/nakokulmia/alykkaat-kylat/ [viitattu 9.5.2023].